Tänään 15.3 olimme menossa kylään veljeni luo. Mukaan tuli minä, äitini ja Domi. Heillä päivä meni oikein hyvin ja Domillakin oli seurana sekarotuinen Sani koira. Istuimme olohuoneessa kun Domi seikkaili ympäri taloa. Se asteli keittiötä kohti, kunnes kuulin huutoa, että nyt sillä on pampula suussa. Riensin äkkiä paikalle, kunnes kuului jo nyt se nielaisi sen. Kyseinen pampula oli paremminkin donitsi. Se oli varsin iso n. 3 krt normaalin hius donitsin kokoinen. Kun pieni 5kk pentu syö niin ison donitsin, niin se oli hengenvaarallista.

Koitimme välittömästi keinoja saada se oksentamaan. Se oli pakko saada Domin suolistosta pois. Koitimme sitä suolan ja suolan ja hunajan kera. Domi oli oikea ahmatti, eikä ollu suolasta ja hunajasta moksiskaan. Se aivan mielellään niitä söi. Tuntui siltä, että tämä koira söisi nyt vaikka tabaskoakin! Domille iski kova jano, mutta silti donitsi oli vielä vatsassa. Tiesimme, että liika suola oli vaarallista pienelle pennulle, joten lopetimme suolan annon.

Soitimme heti Eläinsairaala Aistiin, josta meille sanottiin seuraavanlaisia ohjeita: Jos koira syö jotakin vaarallista, täytyy ottaa suolaa ja kastella käsiä, sitten käsillä hieroa suolasta pallo ja työntää se koiran nieluun. Sitten se aiheuttaa koiralle oksentamisen tunteen ja suurella mahdollisuudella, myös pampula/ym.. tulee ulos. Olimme kuitenkin antaneet suolaa jos tarpeeksi, joten jos olisimme yrittäneet el.lääkärin neuvoilla olisi Domi saanut suolaa aivan liikaa joka olisi ollut hengen vaarallista. Niimpä el.lääkäri käski meitä lähtemään välittömästi Aistiin.

Minua pelotti, että mitä tässä nyt tapahtuu, lähdimme heti matkaan. Minä, veljeni ja veljeni tyttöystävä. Domi vaikutti kyllä kaikinpuolin terveeltä ja hyvä vointiselta, joten ei donitsi ainakaan, huonoa vointia aiheuttanut. Ollessamme Aistissa eläinlääkäri oli oikein mukava. Hänen tarkoituksensa oli antaa Domille oksettavaa lääkettä, joka laittaa sen oksentelemaan. Jotta Domi alkaisi oksentelemaan, niin eläinlääkäri tarjosi Domille ruokaa. Yleensä Domi ahmii ruuat heti suuhunsa, mutta eläinlääkärin ruoka, oli pelottavaa... Kesti hetki ennenkuin Domi alkoi syömään sitä. Pian Domi päätti maistaa ruokaa ja koettuaan sen olevan syötävää se kohtkaisi sen suuhunsa.

Tämän jälkeen eläinlääkäri tarkisti Domin, se tutki sen napatyrää ja kertoi sen olevan todella pieni ja veikkasi sen jopa pienentyneen! Hän koitti myös sydämmen äänen ja kivekset. Kysyin tuon yhteydessä, että mätäsrissä tuomari oli sanonut, että vain toinen kives on, eikä toista tunnu. Tuomari ei ollut nähtävästi vaan tuntenut kivestä tai se oli ollut piilossa. 2 oikeanlaista kivestä kuitenkin oli! Domi oli täysin terve. Nyt eläinlääkäri antoi Domille takamuksen läheisyyteen, jalan lihakseen rokotteen. Tuo pistos oli ainetta joka laittaa elimistön oksentelemaan. Eläinlääkäri sanoi, että meidän pitää mennä ulos kävelemään ja, että Domi alkaa oksentelemaan ja palaamme sitten eläinlääkärin luo kun huomaamme pampulan olevan tullut ulos. Kysin, että mitä jos se ei tule, niin sitten eläinlääkäri sanoi, että sitten täytyisi tehdä leikkaus vatsaan, josta pampula otettaisiin pois. Olisi hirveää, jos Domi joutuisi leikkaukseen näin nuorena.

Lähdimme ulos kävelemään. Huomasimme, että Domi oli pahoinvoiva, läheisen lumikinoksen luo se alkoi oksentamaan. Ensimmäinen oksennuspallo oli todella suuri ja sen yhteydessä tuli myös donitsi. Ihanaa, selvisimme pelkällä säikähdyksellä. Oksennus kuitenkin edelleen jatkui ja melkeinpä koko vatsalaukku tuli oksennusten mukana ulos. Palasimme eläinlääkäriin, Domi oli todella huonovointinen. Eläinlääkärissä se oksenti pari kertaa lattialle. Eläinlääkäri antoi niskaan rokotteen, joka lopetti oksennutuksen. Hän kertoi, että pahoinvointia voi olla vielä tänä päivänä.

Lähdimme pois eläinlääkäristä, ulkona tuli vielä pieni oksennus ja autossa onneksi oltiin oksentamatta. Autossa Domi oli aivan väsy ja pahoinvointinen. Menimme oitin kotia, jossa Domi nukkui tovin ja oli aivan poistolaltaan. Olihan tuo kuitenkin ymmärrettävää....

Oli ihanaa, että selvisimme näin vähällä, olisi ollut hirveää jos Domi olisi pitänyt leikata... Saamme nyt kiittää ystävällistä ja pätevää eläinkääkäriä Teija Viita-Ahoa. Itse on ihan oikeasti ymmärrä, miten tuo donitsin syönti pääsi tapahtumaan! Tiedän kyllä, että Domi on ahne ja se söisi kaiken minkä se kokisi syötäväksi. Jäi totaallisesti arvoitukseksi, mistä se sai pampulan. (?). Tämä lääkäri reissu oli täys vahinko kaikkien osalta.

Toivon, että tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi lääkäri reissuksi, tällaisen ongelman osalta. Nyt täytyy entistä tarkemmin seurailla, että mitä Domi on syömässä. Nuo pennutkun tuppaa syödä kaiken mikä näyttää syötävältä;)

Hetken kuluttua kotiin saapumisesta, alkoi Domi olla jo omaitsensä. Se jahtasi kotona jo kissaa ja ruokakin maistui. :).

-------------

Tässä vielä mitä eläinlääkäri kertoi tapahtumasta:

HOITO-OHJE

Domi tuotiin Aistiin päivystykseen, koska se oli juuri syönyt suuren karvaisen donitsihiuslenkin eikä ollut suolalla oksetuksesta huolimatta oksentanut sitä ulos.

Yleistutkimuksessa Domi oli hyvin reipas ja terveen oloinen koira. Domilla on pieni napatyrä (noin etusormen kokoinen reikä), eikä se tunnu haittaavan koiraa itseään. Domin molemmat kivekset ovat laskeutuneet.

Domille annettiin klinikalla ruokaa ja sen jälkeen pistoksena oksennutuslääkettä (Apomorphin).

Domi sai klinikalla pistoksena pahoinvoinninestolääkettä, jotta oksentelu lakkaisi. Domi oksensi donitsin lääkkeen ansiosta. Domille annettiin klinikalla oksennuksenestolääkettä (Cerenia), jotta oksentelu saataisiin loppumaan.

Jatkossa donitsit ja muut hiuslenkit on syytä pitää koiran ulottumattomissa.

Hyvää sunnuntain jatkoa suloiselle ja kiltille Domille!

-------------